Erilainen oppija

Tapaus A.

Kyseessä on 16 vuotias opiskelija, joka on käynyt jo Hohun jakson. Hän kyselee ja kommentoi jatkuvasti asiakkaiden asioita, jotka liittyvät heidän henkilökohtaiseen elämäänsä sekä tunkeutuu joka tilanteeseen. Hän myös jättää tehtäviä kesken, eikä osaa realisesti arvioida omaa työntekoaan. Häneltä puuttuu mös aito läsnäolo sekä lapsen kuuleminen.

Ratkaisen tilannetta esimerkiksi sillä, että juttelen opiskelijan kanssa kahden kesken asiat läpi. Opiskelijalle täytyy selittää, että asiakkaista/asiakkaille ei puhuta miten sattuu. Kerron opiskelijalle, että jokaista yksilöä täytyy kunnioittaa ja kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa on tultava toimeen.
    Opastan opiskelijaa tekemään tehtävät loppuun asti, kuten esimerkiksi vaipan laittamisen roskikseen suoraan. Korostan opiskelijalle, miksi se on tärkeä tehdä ja mitä haittoja siitä voisi olla, jos sitä ei tee kerralla kunnolla.
   Tarkkailen oppilasta ja hänen mahdollista kehitystään entistä tarkemmin jatkossa. Jos opiskelijalla on vaikeuksia ymmärtää tai totella kehotuksiani, niin olen silloin myös koulun edustajaan yhteydessä ja pohdimme yhdessä jatkosta.

Tapaus B.

Tässä tapauksessa on 15 vuotias opiskelija, joka ei noudata kunnolla työaikojaan. Opiskelija ilmoittaa poissaoloistaan vasta pitkällä iltapäivästä. Hän haukottelee jatkuvasti niin, että muutkin näkevät sen. Hän osallistuu ohjeiden mukaan, muttei osoita aktiivisuutta. Opiskelija myös unohtelee paljon asioita ja selittelee asioita eri ihmisille eri perusteluilla.

Ratkaisen tilanteen niin, että juttelen opiskelijan kanssa kahden kesken ja annan opiskelijalle tilaisuuden kertoa, jos hänellä on jotain ongelmia tai huolia. Minusta ohjaajan silmin katsottuna vaikuttaisi siltä, että opiskelijan elämässä ei ole kaikki kohdillaan. Huomaan, että opiskelija haukuttelee eli on siis usein todella väsynyt. Ohjeistan opiskelijaa menemään aikaisin nukkumaan sekä muutenkin keskustelemme hänen elämäntavoistaan. Kun voi hyvin, se näkyy. Opiskelijalla näyttäisi olevan elämässään jokin pielessä ja se heijastuu vahvasti työpaikallakin. Yritämme selvittää ongelmat yhdessä ja tarvittaessa olemme kouluunkin yhteydessä.
   Kehotan opiskelijaa noudattamaan paremmin työaikoja ja ilmoittamaan poissaoloistaan mahdollisimman ajoissa sekä muistamaan asioita paremmin. Kerron opiskelijalle, että toivon häneltä aktiivisempaa osallistumista jatkossa.

Tapaus C.

Kyseessä on 16 vuotias opiskelija, jolla menee työssäoppimisessa melko hyvin, mutta ei erityisen huonostikkaan. Opiskelija tekee tasaiseen tahtiin töitä. Opiskelijan näkemykset asioista ovat koko jakson aikana poikenneet selkeästi ohjaajan näkemyksistä. Vasta näyttöviikolla opiskelija ilmaisee oikean mielipiteensä työssäoppimisestaan (kokenut paikan aivan kauheaksi ja ilmoittaa näkyvästi riemustaan jakson loppumisesta), mutta muille opiskelija on kertonut kaiken olevan aina hyvin.

Lähden ratkaisemaan tätä ongelmaa niin, että pyrin keskustelemaan opiskelijan kanssa asiallisesti siitä, että miksi jakso on ollut niin kauhea. Tahdon tietää opiskelijan näkemyksen asioista, jotta jatkossa asioita voimme mahdollisesti muuttaa työpaikalla palautteen pohjalta toimivammaksi. Jos silti opiskelijan kertomat asiat ovat tuulesta temmattuja, niin yritän rauhallisesti selittää opiskelijalle miten esimerkiksi asiat täällä toimivat, jos se on jäänyt hänelle epäselväksi.
   Ohjeistan opiskelijaa kertomaan jatkossa hänestä tuntuvista epäkohdista heti, jotta jaksosta tulisi tällä tavoin onnistuneempi. Pyrin myös itse kertomaan palautteet, hyvät ja huonot tasaisesti, heti kun aihetta niihin tulee.

Tapaus D.

Tässä tapauksessa on 26 vuotias opiskelija, joka on kahden lapsen äiti ja aloittanut kesällä avoimessa yliopistossa kasvatustieteiden perusopinnot. Opiskelijan työssäoppimisjaksoa on kulunut vasta kolme viikkoa, mutta hänellä on asenne, että hän osaa omasta mielestään kaiken. Hänellä on myös tapana kirjoittaa paikalliseen sanomalehteen keskustelupalstalle kaikki näkemyksensä asioihin avoimesti ja tuo muun muassa esille muun henkilökunnan osaamattomuuden. Hänen ohjaava opettajansa on sairastunut äkillisesti ja koulutuspäällikkö on vuosilomalla.

Alan pohtimaan ratkaisua tälle siten, että pohdin opiskelijan kanssa asiallisesti. Kerron opiskelijalle hienovaraisesti, että kukaan ei ole täydellinen, joten hänen tulisi hieman muuttaa asennettaan. Korostan opiskelijalle, että jokaisessa työpaikassa on omat toimintatapansa ja sääntönsä. Korostan hänelle myös sitä, että toisen ihmisen tai työpaikan kunnioitus on tärkeää, eikä sitä tulisi loukata. Muistutan opiskelijaa, että kunnianloukkaus on vakava asia, joka voi johtaa vakaviin toimenpiteisiin.
   Jos asia ei lähde etenemään kehittyneempään suuntaan, niin otan kouluun yhteyttä sellaiseen henkilöön, joka asiaa osaisi hoitaa.


Yhteenveto

Jokainen tapaus oli yksilöllinen ja jokaisessa oli eri ongelmatapaukset. Silti näissä kaikissa tapauksissa oli yhteistä ratkaisuiden aloittaminen: keskusteleminen opiskelijan kanssa kahden kesken. Kohtaan jokaisen opiskelijan yksilönä ja suhtaudun jokaiseen asiaan kunnioittavalla tavalla.